Ei ole näkynyt lentäviä autoja, ei lomamatkoja avaruuteen tai kotirobotteja tyhjentämään tiskikonetta tai kokkailemaan illallisia. Tai no onhan noita, mutta väistämättä herää ajatus, että ne on rakennettu vain, jotta ennustajilla olisi edes jotain, mistä voivat sanoa olleensa oikeassa. Sen laajempaan käyttöön niistä ei ole ollut.  

Jos koettaisin itse lähteä ennustamaan tulevaa, pitäisi ensin tuntea lähtökohdat, noukkia sieltä trendejä, arvioida niiden kestävyyttä ja pysyvyyttä ja samalla kuvitella mitä riittävän suuri osa maailman teknologian käyttäjistä ajattelee ja tuntee. Ei mikään ihan helppo homma, mutta otetaan ne lähtökohdat ensin.  

Teknologia on ympärillämme joka puolella ja kaiken aikaa. Edes kovimmat kriitikot eivät pääse sitä karkuun muutoin kuin pakenemalla erämaahan. Ihan heti ei tule mieleen mitään sellaista, missä teknologia ei tavalla tai toisella olisi osallisena. Teknologiasta tulee entistä arkipäiväisempää. Arkipäiväistyessään se tulee vielä olennaisemmaksi osaksi yhteiskuntaa ja sen toimintaa. Big Datan kerääminen luo valtavaa tietopankkia tekoälyn prosessoitavaksi.  

Perinteinen mikroprosessori itsessään alkaa jo kolkutella fysiikan rajoja. Prosessorien tehoja ei nykyteknologialla voida enää kovin pitkää nostaa ja tämä puolestaan on johtamassa täysin uudenlaisten tiedonkäsittelylaitteiden esiinmarssiin. Ihan viime kuukausina on nähty maailmanlaajuisia ongelmia prosessorivalmistuksessa, mistä syystä monet teknologia-alat ovat vaikeuksissa. 

Entäpä sitten ne trendit? Umpilänsimaisena miehentapaisena on tietysti hiukan hankala arvioida globaaleja suuntauksia. Se mikä tällä hetkellä näyttäisi olevan pinnalla, ei ole sitä välttämättä kymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päästä, viidestäkymmenestä vuodesta nyt puhumattakaan.   

Veikkaan kuitenkin, että yhteiskunnallinen osallistuminen tulee globaalistikin kasvamaan. Viestinnän helppous ja monipuolisuus kannustavat keskusteluun, mikä toisaalta saattaa johtaa kärjistyksiin ja polarisoitumiseen, niin kuin on nähtykin. Toisaalta yhteyksien parantuminen tuo meillä erilaisia uusiakin näkökulmia tuttuihin ja tuntemattomiin asioihin. 

Ilmastomuutos on edessämme. Tämä tulee johtamaan erilaisten resurssien käytön rajoittamisiin ja uudelleenallokointeihin. Kierrätyksestä ja pitkän elinkaaren tuotteista tulee välttämättömiä ja niiden hankintaan kannustetaan.  

Erilaiset pilvipalvelut ovat lyöneet itsensä läpi toimistotekniikassa ja viihdepalveluissa. Viestintäpalvelimet sijaitsevat massiivisissa konesaleissa ja loppukäyttäjälle välitetään ainoastaan yksittäiset viestit. Dokumentit tallennetaan samoihin datapankkeihin ja jostain niiden kätköistä tulee kotiruutuihimme myös videolähetyksiä. Pikkuhiljaa myös erilaiset tietokonepelit ovat siirtyneet prosessoimaan mallinnusdataa pilvipalvelimissa, joista sitten ainoastaan tarvittava data siirretään edelleen pelaajan tietokoneen näytölle - tehokasta ja resursseja säästävää.  

Länsimaisen demokratian jäsenenä voi olla vaikea ymmärtää, kuinka hankalaa modernin tietotekniikan käyttö maailmanlaajuisesti voi olla. En tarkoita tässä varsinaisesti teknisiä yhteysongelmia, vaan ennen kaikkea yhteiskunnan puolelta tulevia rajoitteita, määräyksiä, valvontaa ja seurantaa. Internet on vapautta. Se on viestinnän vapautta, tiedon vapautta, viihteen ja elämän vapautta. Autoritäärisissä yhteiskunnissa vapaus on uhka vallanpitäjille ja siksi sitä halutaan rajoittaa. Kaikki tämä tulee jatkumaan ja käyttäjien toimintaa pyritään monissa yhteiskunnissa rajoittamaan myös tulevina vuosikymmeninä. Internetin vapaudesta tullaan taistelemaan vielä monta kertaa. Erilaisia rajoitteita on yritetty asettaa jo pitkään, osin perustellustikin. On kuitenkin vaikea sanoa mihin asti sääntely on hyväksyttävää.  

Sosiaalisen median valtavat tietokannat tarjoavat herkullisen tietopankin yksilöiden ajatteluun ja toimintaan. Mm. erilaiset vaalivaikuttamisoperaatiot ovat jo tuttuja kaikille, samoin markkinointiviestintä. Mitä enemmän dataa tietokantoihin kertyy, sen helpompi sen perusteella on vetää johtopäätöksiä ja laskea trendejä ja näiden perusteella tehdä toimintasuunnitelmia haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Kaikkeen tähän suurin osa meistä on suostunut vapaaehtoisesti.  

Viime vuosien tietosuojakohut ovat ehkä hetkellisesti herättäneet muutkin kuin tietoturva-asiantuntijat pohtimaan omien tietojen suojaamista. Tulevaisuudessa tulemme näkemään lisää tällaisia vuotoja ja niihin liittyviä rikoksia. Oikeusjärjestelmän haasteeksi tulee määritellä rikollisuuden raja, kun entistä useampi antaa vapaaehtoisesti tietojaan muiden – myös väärin – käytettäväksi. Onko meillä muutaman kymmenen vuoden päästä edessä tietosääty-yhteiskunta, jossa valveutuneet osaavat suojata tietonsa ja pystyvät määrittämään ketkä niitä saavat käyttää ja miten? Hiukan aiheeseen perehtyneet ja kouluttautuneet osaavat suojata tietonsa, mutta eivät arjeltaan jaksa sitä tehdä tai eivät välitä, ja sitten se alin kasti, jota ei vain kiinnosta ja jota Big Data pompottaa haluamallaan tavalla.  

Ja sitten se tulevaisuus: millä aikavälillä mikäkin seuraavista ennustuksista toteutuu, on vaikea sanoa, mutta jos vuoteen 2070 mennessä joku näistä on todellisuutta, olen tyytyväinen.

 

1.) Maailma jakautuu Internet-myönteisiin ja -vastaisiin yhteiskuntiin entistä voimakkaammin. Myönteisissä palvelut ovat laajalti käytössä ja niitä hyödynnetään vapaasti. Lainsäädäntö on kehittynyt, tunnistaa riskit ja säätelee toimintaa rakentavasti ja kestävästi. Internet-vastaisissa yhteiskunnissa netin käyttö on erillisen luvan takana. Kaikkea liikennettä seurataan, palvelut ovat hyvin rajalliset ja viranomaisten valvomia.  
 

2.) Kannettavista päätelaitteista tulee 100 % kierrätettäviä ja uudelleenkäytettäviä. Voit ostaa kaupasta uuden puukuitukuorisen tabletin, jonka hinnasta huomattava osa on panttia. Käytät laitetta niin kauan kuin tarvitset sitä. Tehokkaan akkuteknologian ansiosta et tarvitse laturia. Käytön jälkeen palautat sen kauppaan ja saat pantin takaisin. Laite tyhjennetään, päivitetään ja laitetaan uudelleen myyntiin.  
 

3.) Perinteiset piikiekkoihin perustuvat mikroprosessorit alkavat väistyä fotonipohjaisten ratkaisujen tieltä. Vaativissa järjestelmissä pyöritetään nykypalvelimiin verrattuna käsittämättömän paljon tehokkaampia kvanttitietokoneita.  
 

4.) Nykyisten kaltaiset kannettavat tietokoneet säilyvät käytössä vielä vuosikymmenen tai ehkä kaksi. Näyttöteknologia kuitenkin keittyy. Näytön kummastakin reunasta voidaan vetää esiin rullaverhomainen lisänäyttö ja saadaan kunnon laajakulmanäkymä myös kannettaviin. 
 

5.) Näistä ennustuksista ehkä nopeimpana odotan leviävän laajempaan käyttöön matkapuhelinten katselusuojat. Tietokoneissa on jo vuosikaudet nähty erilaisia katselukulmaa rajoittavia kalvoja ja muita teknisiä ratkaisuja. Puhelimissa näitä ei juuri ole näkynyt.  
 

Kuten varmasti huomasit, en tässä kirjoituksessa lähtenyt arvuuttelemaan juurikaan teknologin sovelluksia arkipäivässä perinteisen ATK:n ulkopuolella. En edelleenkään usko lentäviin autoihin, mutta rajoitettuun automaattiajoon kylläkin. Tiskikoneet eivät edelleenkään tyhjenny automaattisesti, mutta jääkaappi saattaa jossain kohtaa silti kertoa sinulle, että maito on pian loppu. Ateriareplikaattoreihinkaan en usko, eli ravintolakäyntejä on edessä edelleen.