Digitalisaatio – ympäristösankari vai ympäristöhaitta?

Digitalisaatio on yksi tärkeimmistä mahdollisuuksistamme ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta se tuo mukanaan myös ympäristöriskin kasvavan uuden teknologian kysynnän ja lisääntyvän paineen luonnonvaroille. Miten voimme varmistaa, että digitalisaatio vähentää ympäristövaikutuksia ilman, että se luo uuden ympäristöhaitan?

Muutamia tärkeitä alueita, joita meidän on seurattava ja hallittava, ovat vaatimukset laitteistolle, ohjelmistolle, toiminnalle, laadulle sekä esimerkiksi miten itse tallennamme, puhdistamme ja teemme varmuuskopioita. Nämä alueet tulisi sisällyttää yritysten IT-politiikkaan.

Laatu ja sertifiointi.

Uusi, hieno ja puhdas tietokone ei valitettavasti aina ole yhtä puhdas ja moitteeton tuotannossa ja toimitusketjussa. Siksi meidän tulisi ensisijaisesti valita laitteisto, joka on sertifioitu, esimerkiksi TCO, jolla on sekä sosiaalisia että ympäristövaatimuksia tai Svanen, Blå Angel, Energy Star tai muita ympäristösertifikaatteja. On myös tärkeää keskittyä laatuun ja ostaa tuotteita, jotka kestävät pidempään ja mahdollistavat korjaamisen ja varaosien vaihtamisen, jotta niitä voidaan käyttää vielä pidempään. Elektroniikkajäte on nopeimmin kasvava jäteluokka maailmassa ja sen määrä oli 57 miljoonaa tonnia vuonna 2021*. Korjaamalla olemassa olevaa elektroniikkaa ja kierrättämällä oikein, kun tuotteita ei enää voida käyttää, otamme talteen arvokkaita metalleja, joita voidaan käyttää uudelleen uusissa tuotteissa.

Uusiutuva energia palvelinsaleissa.

Useimmat yritykset pyörittävät nykyään IT-ympäristöjään colocation- ja pilvipalvelujen avulla. Samalla tavalla kuin on itsestään selvää vaatia uusiutuvaa energiaa kotona ja toimistossa, tämä tulisi koskea myös IT-ympäristömme sijaintia. Uusiutuva energia palvelinsaleissa on ratkaisevan tärkeää vähentää ilmastovaikutuksia toiminnasta, mutta myös hyödyntää syntynyttä lämpöä ja jäähdytystä siellä, missä pilvi pyörii. Saksassa sijaitseva palvelinsali voi aiheuttaa 20 kertaa enemmän ilmastovaikutuksia kuin ruotsalaiset palvelinsalit, koska energiamix sisältää huomattavasti enemmän fossiilista energiaa. Siksi on tärkeää tietää, miten palvelu pyörii ja asettaa vaatimuksia toimittajille.

Ykköset ja nollat muuttuvat energiankulutukseksi.

Nykyään ICT-ala vastaa 9 % maailman energiankulutuksesta ja vuoteen 2030 mennessä tämän kysynnän arvioidaan olevan noin 20-25 % globaalista kysynnästä. Kaikki digitaaliset toiminnot, kuten sähköpostien lähettäminen, dokumenttien luominen ja tallentaminen, puhelut ja videokokoukset, ovat ykkösiä ja nollia, jotka kuljetetaan ja tallennetaan. Ykköset ja nollat ovat suoraan yhteydessä energiankulutukseen. Dokumentti, joka jaetaan, kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin jos se lähetetään liitteenä sähköpostitse. IT-politiikan tulisi siksi kattaa myös, miten jaamme, tallennamme ja puhdistamme dokumentteja.